Nyt taksimaksujen taas noustua on tästä tullut eräs asiakkaiden suosikkiaiheista.

On hämmästyttävää, miten monelle sivistyneeksi luulleen maan kansalaisille palvelun hinnan ja sen tuottamiseen kuluvan rahan yhteys on täysin hämärän peitossa. Hyvänä esimerkkinä - ah, ette varmaan arvanneetkaan - ovat taksimaksut. Osa tuntuu olevan täysin sitä mieltä, että kyseessä on sattumanvaraisesti asetettu hinta, jota nostetaan kun riistäjäkapitalistitaksiautoilijat haluavat tienata lisää. Toisaalta erittäin epäloogisesti kuvitellaan, että nämä ahneet riistäjäkapitalistit taksikilpailun vapautuessa alentaisivatkin hintoja.

Ihminen, joka ei tunne systeemiä, kuvittelee systeemin muutosten liikkuvan siihen suuntaan, mikä hänelle itselleen olisi mieluista. Hän näkee kuluttajan ainoana systeemiin vaikuttavana tekijänä. Hän unohtaa, että kapitalismissa ihmistä eteenpäin vievä tekijä on helpomman elämän saavuttaminen, mikä yleensä toivotaan saavutettavan hankkimalla enemmän rahaa. Näin toimii ainakin yrittäjä. Saadakseen mahdollisimman paljon rahaa yrittäjä nostaa tuotteensa hinnan niin korkeaksi kuin mahdollista - tässä tapauksessa siis taksimaksun (johon tosin nykysysteemissä ei kukaan voi itse vaikuttaa). Vastoin yleistä luuloa, taksiautoilijat eivät aja rakkaudesta ihmisten kuljetteluun vaan rahasta. Jopa minä - harrastelija - olen päättänyt olla ajamatta ensi kesänä päivävuoroja juhannuksen jälkeen, koska niistä tuleva tienesti ei maksa sitä vaivaa, mikä sen hankkimisessa on.

Markkinataloudessa kysymys on vanhasta kunnon kysynnän ja tarjonnan laista. Tämän mukaan asiakas ei ole kuitenkaan valmis maksamaan palvelusta mitä tahansa. Tähän yleensä vedotaan. Kuvitellaan, että koska asiakas ei ole valmis maksamaan mitä tahansa, hinnat tippuvat mahdottoman alas, ja yrittäjät ajattavat taksejaan tappiolla, koska niin rakastavat hommaa.

No, ei ihan näin. Hinta asettuisi aamuyöllä sellaiselle tasolle, että osa nykyisistä taksiasiakkaista vaihtaisi bussiin, mutta taksinkuljettajat tienaisivat kuitenkin enemmän kuin nyt. Heinäkuisena päivänä hinta laskisi alemmaksi, koska asiakkaita on vähän. Ei kuitenkaan niin alas, että taksi ei enää tienaisi. Tai ehkä ei välttämättä ollenkaan. Jos hinta olisi liian alhainen, yrittäjä jättäisi auton mieluummin talliin kuin ajattaisi sitä tappioksi. Tämä pudottaisi liikenteessä olevien autojen määrää, joten kun tarjonta vähenisi, saattaisi hintakin olla taas ihan kelvollinen.

Harha kysynnän ja tarjonnan aiheuttamasta hinnanlaskusta saattaa johtua siitä, että taksipalvelua verrataan vaikkapa maidon myyntiin. Ihmiset menevät sinne, missä maito on halvinta, koska siinä kaupasta löytyy jokaiselle maitoa. Mutta entäpä jos jokaisella kauppiaalla on vain yksi maitopurkki? Ensimmäisenä maitopurkkinsa saa kaupaksi se, joka myy halvimmalla, mutta eniten saa rahaa se, joka myy viimeisenä - ja hän saa silti maitopurkkinsa kaupaksi.