Malmilta näet tuli kerran kyytiin mies, joka alkoi heti purnaamaan siitä, kuinka taksikuskit ovat niin olevinaan, kun ajavat Mersuilla ja muilla hienoilla autoilla ja ovat niin kuin omistaisivat kaikki tiet, vaikkei niillä oikeasti pitäisi olla mitään asiaa Mersujen rattiin. Hänellä kun oli vain vanha Toyota, mutta siihen oli laitettu kaksilitrainen twincami ja nyt sillä oli mahtava vähän näyttää taksikuskeille, jotka kiihdyttelevät risteyksissä leukasti turbodieseleillään.
- Arvaappa oonko monesti vähän näyttänyt taksikuskeille, että kuka se täällä määrää, arvaappa?
- No varmaan aika monesti.
- No niin oon! Ja v***u ne jää sinne risteykseen seisomaan Mersujensa kanssa ja ihmettelemään, että tuollainen vanha Toyota näytti niille kaikille että v***u kuka täällä on kuka ja ovat sitten seuraavalla kerralla vähän nöyrempää meikäläistä kohtaan! S*****a!
En viitsinyt sanoa ääneen, että en ollut tiennytkään, että meillä on tällainen kilpailu käynnissä. Ei sitä aina valoista kiihdyttäessään arvaa, että joku ajaakin kanssasi kilpaa. Onhan se tietysti totta, että tuollainen kaksilitrainenkin turbodieseli kiihtyy nollasta neljäänkymppiin ihan ärhäkästi, vaikka sitten sinne sataseen kiihtymistä mitataankin jo kalenterilla. Nimittäin tuollainen kaksi tai 2,2 -litrainen dieseli-Mersu - oli turbo tai ei - lähtee vaikkapa moottoritielle kiihdytettäessä kuin se kuuluisa lehmä makuulta.
Mutta tuohon inhoajaan palatakseni - häntä ilmeisesti eniten asiassa sieppasi se, että perinteisesti duunarien (eli samaan kuin hän) sosiaaliluokkaan kuuluvat taksikuskit pääsevät ajamaan autoilla, joihin ei tällä sosiaaliluokalla pitäisi olla mitään asiaa. Eli taksikuski ikään kuin pääsee maistamaan kiellettyä hedelmää, joka oikeasti kuuluu porvarien ja edustustilien maailmaan - ja ainakin yksi lähimmäinen on siitä ah, niin katkera!
En muista olenko kirjoittanut jo tästä, mutta taksikuskin rooli on siitä jännä, että ihmiset hyvin usein sijoittavat taksikuskin mielessään aina siihen samaan sosiaaliluokkalokeroon, missä he itse ovat.
- Duunari pitää taksikuskia salaliittolaisenaan ja kaltaisenaan kadunmiehenä, työläisenä ja demarina.
- Akateemiset ajattelevat, että taksikuski on varmaankin joku opiskelija tai lisätienestin tekijä.
- Yrittäjät (tietysti!) pitävät taksikuskia ehkä eniten kaltaisenaan. Ovathan taksikuskit juuri yrittäjiä - siitä huolimatta vaikka ratin takana olisikin renki. Taksikuskin ja yrittäjän välillä on aina sanaton kokoomuslainen ymmärrys.
- Vaihtoehtoihmisten mielestä taksikuski edustaa rimaa hipoen julkista liikennettä ja on näin ollen ikään kuin heidän puolellaan. Taksien olemassaolo edesauttaa yksityisautoilusta luopumista ja edustaa vihreiden arvoja.
- Maalaiselle taksi on turvallinen ja luotettava opas vihamielisen kaupungin sykkeessä - ja varsinkin kun kuljettaja paljastuu usein juuriltaan maalaiseksi. Ilkka Kanervan menestystä Tukiaisten kanssa kadehditaan keskustalaisessa hengessä.
Ehkä ainoastaan kuntien päällikkötason työntekijät ja hemmoteltu nuoriso ylenkatsovat taksikuskeja. Nuoriso, jolla tulevaisuus on vielä auki kuin juopon sepalus, ajattelee olevansa elämässään jo nyt paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa kuin taksikuski - onhan hänellä lukiota tai ammattikorkeakoulua takana jo toista vuotta. Enemmän kuin taksikuski-ressukalla koskaan!
Päällikkötason työntekijät (huom. ei siis johtajat) taas pitävät taksikuskeja alamaisinaan - nämä kun ovat palvelutyössä ja toisten palveleminen on alhaisinta, mitä päällikkö tietää.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.