Moni on ulkomailla käydessään ajanut pienikokoisella räppänätaksilla, jonka kyyti on kaiken lisäksi ollut halpaa. Tästä monesti jää sellainen kuvitelma, että kyyti k.o. maassa oli halpaa siksi, että auto oli pieni. Suomeen tultua taksissa sitten jumaloidaan kyseisen puoliksi kehitysmaan asemassa olevan maan halpoja taksoja ja vaaditaan Suomeenkin pienempiä ja halvempia autoja, jotta taksat laskisivat.

Kun sitten kysyn, paljonko asiakkaat luulisivat taksikyydin maksimissaan halpenevan, jos auto olisikin pieni ja halpa, asiakkaiden arvailut vaihtelevat 15-50% välillä. Vertailukohdaksi otetaan se, että auto olisikin nykyisen E-Mersun sijaan täysin ilmainen.

Totuus yleensä mykistää asiakkaat. Jotkut eivät sitä meinaa uskoa, mutta kun taskulaskimen kanssa tämän näyttää, niin yleensä ilmeet vakavoituvat. Täysin ilmainen auto laskisi taksaa noin 6%.

Jos et usko, laske itse. Jokainen oman auton ostanut tietää, ettei auton hankintahinta ole se ratkaiseva, vaan väliraha. Jos Bönde-Eemeliä uuteen samanlaiseen vaihdettaessa pessimistinen väliraha on 30 000€ ja kolmessa vuodessa kilometrejä on kertynyt 400 000, tulee auton hinnaksi per kilometri 0,075€. Auto tienaa bruttona noin 1,2€/km. 0,075€ on tuosta summasta noin 5,7%. Optimistinen väliraha on 20 000€, jolloin pääsemme lukuun 4 %. Keskimäärin ehkä noin 5%.

Taksan kulurakenne on ymmärtääkseni suurin piirtein seuraavanlainen:
- Arvonlisävero 8%
- Kuljettajasta aiheutuvat kulut (palkka, työeläkemaksu, sosiaaliturvamaksu, tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu) noin reilu puolet alv 0%-kassasta, eli kokonaisuudesta 43%
- Polttoaineet ja kaikki autoon liittyvät kulut (auto, renkaat, vakuutukset, korjaukset...) 16,5%.

Yhteensä 67,5%. Yrittäjälle jää siis 32,5%, josta verojen maksamisen jälkeen jää ehkä noin 22%.

Kaiken kaikkiaan valtiolle menee erilaisina veroina ja maksuina noin 32% ja vakuutusyhtiölle 11%. Eli jos maksat taksikuskille 10€, menee siitä:

valtiolle 3,20€
vakuutusyhtiölle 1,10€
kuljettajalle 2,50€
isännälle 1,90€

Jäljelle jäänyt 1,30€ menee sitten auton ylläpitoon, josta 60 snt on Mersu-lisää. Huom! Verot palkoista, polttoaineista ym. sekä vakuutusyhtiölle menevät vakuutusmaksut on siirretty kaikkinensa kohtiin "valtiolle" ja "vakuutusyhtiölle".

Kun nyt sitten mietit mahdollisen "vapaan kilpailun" vaikutuksia taksitaksoihin, julistanet, että pelivaraa hintojen tiputtamiseen voisi olla palkoissa. Tosin muistetaanpa tämä: Kuljettaja ei aja, ellei hän saa työstään kunnon korvausta - jos tulotaso laskee, hän vaihtaa duunia. Isännän taasen ei kannata ajattaa taksia rengillä, jos hän itse ei tienaa siitä. Jos isäntä ajaa yksin ilman renkejä, voisi hän ehkä pudottaa taksaa tuon 1,90€. Hänen tulotasonsa putoaisi nykyisestä huomattavasti - rengin tasolle, joten taksan pudottaminen ei varmastikaan olisi mieluista. Jos hänellä on aikaisemmin ollut useampia autoja, tulotaso tippuu vieläkin enemmän. Anyway, renkien katoamisesta seuraisi se, ettei takseja olisi liikenteessä kuin ehkä noin puolet siitä määrästä kuin nyt. Isäntä ei voi ajaa vuorokauden ympäri, vaan taksi olisi ajossa vain noin 10h vuorokaudessa. Jokainen rengitön taksi aiheuttaisi noin 12h tunnin mittaisen autovajeen taksiliikenteeseen.

Nyt sitten vielä muistetaan, etteivät taksiautoilijat aja taksia rakkaudesta kuljetteluun, vaan ansaitakseen rahaa. Herää kysymys, miksi joku haluaisi ehdoin tahdoin tunkea alalle, jossa alkupääoman tarve on suuri ja tulotaso sitä surkeampi, mitä enemmän yrittäjiä olisi kakkua jakamassa? Mistä ne kaikki "vapaan kilpailun" innoittamat uudet taksiautoilijat ilmestyisivät?

Yrittäjä ehkä ylipäätään miettisi vakavasti, että kannattaako tällainen vähätuottoinen riskinotto ja laittaisi kenties pillit pussiin.

Hintoja voisi teoreettisesti alentaa siinä tapauksessa, että takseja olisi liikenteessä niin vähän, että ne tienaisivat vuorokauden ajasta riippumatta yhtä paljon kuin lauantaiyönä. Tämä tosin on vain teoreettista, koska arkena ja päiväsaikaan muun liikenteen hidastaessa etenemistä vastaaviin tuntiansioihin ei ole mahdollista päästä. Toisaalta, vain tyhmä yrittäjä ajaisi halvemmalla, jos kysyntä ylittäisi jatkuvasti tarjonnan.

Taksiyrittäjyys kiinnostaisi "vapaan kilpailun" tilanteessa vain siinä tapauksessa, että tällä keinolla voisi omaa tulotasoaan nostaa nykyisestä. Kuvitelma siitä, että kilpailun vapautuessa maan koloista löytyisi useita satoja innokkaita, jotka eivät aikaisemmin ole ajaneet taksia, mutta jotka nyt - kilpailun kiristyessä ja taksojen laskiessa - kokisivat elämäntehtäväkseen ajaa v***uilevia humalaisia ympäri pääkaupunkiseutua, ja jotka lisäksi löytäisivät hankkimiinsa useisiin satoihin autoihin kaksinkertaisen määrän uusia innokkaita renkejä, on kyllä niin tarunomainen, ettei sellaista osaisi kuvitella edes J. R. R. Tolkien. Tai ainakin siitä joutuisi tekemään vähintään kolmiosaisen elokuvaeepoksen.

Onneksemme yhteiskunta on päättänyt järjestää systeemin, jossa taataan, että kansalaisilla on mahdollisuus taksipalveluihin ympärivuorokautisesti ja maanlaajuisesti. Systeemi mahdollistaa sen, että on vakinaisia ja täysipäiväistä yrittäjiä, joille on mahdollista ylläpitää teknisesti laadukasta taksipalvelua ja samalla hankkia itselle kohtuullinen elintaso, ja lisäksi työllistää yksi tai useampia henkilöitä osa- tai kokoaikaisesti.

Taksien ylitarjonnasta ja sen seurauksista on jo kokemusta Suomessakin. 30-luvun laman tullessa taksialalla oli suurta ylitarjontaa. Tämä johtui toisaalta siitä, että liikennelupia jaettiin rajoittamattomasti ja toisaalta autoliikkeiden kovasta kilpailusta. Taksin sai alleen jopa ilman käsirahaa. Ylitarjonnasta johtuen toimeentulo heikkeni ja lisätienestiä alettiin hankkimaan viinanmyynnillä. Tämä heikensi taksien mainetta ja niistä tuli osa viinantrokausrikollisuutta. Ongelman ratkaisemiseksi taksiluvat tehtiin tarveharkintaisiksi vuodesta 1938 alkaen.

Sitä aina kysytään, että jos kerran taksat nousisivat kilpailun vapautuessa, mikseivät sitten taksikuskit ole siitä innoissaan? Ehkä siksi, että taksiautoilijatkin käyttävät taksia joskus, ja kilpailun vapauttaminen muuttaisi nykyisin hyvin toimivan taksitilausjärjestelmän kaaokseksi. Kaaosmainen systeemi olisi myös hyvin raskas ja stressaava. Ja kerran vapauduttuaan järjestelmällä ei olisi enää paluuta takaisin. Muiden maiden esimerkki on osoittanut, ettei tällaisesta systeemistä ole loppujen lopuksi kenellekään hyötyä.