Taksin ratissa pitkästä aikaa. Ja mitäpä jäi käteen? No, jos takaperin mennään, niin lauantaiyö oli pitkästä pitkästä aikaa hyvä. Tilastojen mukaan pitää palata aina helmikuulle asti löytääkseni vastaavat lukemat. Ei mikään ihmeellinen, mutta hyvä kumminkin. Perjantai ei ollut oikeasti hääppöinen, mutta luulen, että lauantaita auttoi se, että oli lentonäytös Malmilla, johon kokoontui useita kymmeniätuhansia ihmisiä katselemaan Hornetteja ja kuuntelemaan Leningrad Cowboyseja, oli Flow ja Helsingin juhlaviikot - ja Helsinki City Maraton. Viimeisestä en ole varma, että toiko se lisää porukkaa yöelämään, mutta mainitaan se silti.

Paljon oli maailma muuttunut kahdessa kuukaudessa - ei kuitenkaan tarpeeksi. Espoo oli edelleen siellä missä se on ja datalaite aiheuttaa edelleen välillä suurta kyrsintää. Lauantaiyönä taas oli millin päässä, että olisi ärsyttänyt. Tuli tilaus: "ajo tarjolla Koudantie se ja se". No, minä hyväksymään tilausta ja saman tien etsimään datan kartalta, että missä se sijaitsee. No minä ajamaan osoitetta kohti ja jossain vaiheessa tarkastamaan, että mikä se on se tarkka osoite. No, datalaite ilmoittamaan, että hyväksymäni kyyti olikin muuttunut ihan toiseksi tilaukseksi, jonka osoite oli Kyytönkuja, joka on ihan toisella puolella aluetta. Erittäin mielenkiintoista.

No, mikäpä oli muuttunut? No, Espoo oli muuttunut erilaiseksi ja Helsinki oli kaivettu täyteen monttuja, joita piti sitten kierrellä.

Kävin hampaat pitkänä pitkästä aikaa siellä Espoossa, ja sepä olikin tehty erilaiseksi. Oli tullut uudenlainen liittymä, jota sitten asiakkaan ylpeänä opastaessa ajettiin. Olihan se, mutta on meillä niitä Helsingissäkin.

Sen sijaan ne ympäri Helsinkiä kaivetut montut vähän hämmästyttivät. Onko se nyt niin, että kun kesä ollaan oltu lomilla, niin monttujenkaivamishommat ovat vähän niin kuin keräytyneet, ja nyt sitten hoidetaan kaikki rästiin jääneet monttuhommat kerralla? Kannelmäessäkin niitä taisi olla kolme tai neljä peräkkäin, tuntui jo ihan ajoharjotteluradalta, kun välillä kierretään oikealta ja välillä vasemmalta.

Malmin ilmailunäytöksen purkamiseen tuli osallistuttua useammankin kerran. Ensimmäisen tilauksen otin pahaa-aavistamatta, mutta lähemmäksi ajaessani muistin, että siellä on tämä airshow, ja aavistelin sähläystä kyydin kanssa. Tilaus oli tehty lentokentän risteyksessä olevalle SEOn kylmäasemalle. Kaarsin paikalle järjestysmiesten ohjastamana. Paikalla oli myös ainakin kaksi poliisiautoa ja 3-4 poliisin moottoripyörää.

SEOn pihalla oli jo valmiiksi joku taksihässäkkä, johon osallistui Leo Jokelan "nainen, poliisi ja taksi" -laulun henkilöstön lisäksi pari nuorta miestäkin. Kun oikealla taikasanalla kukaan ei käynyt ilmoittautumassa ja auton ympärillä oli jo kovasti kärkkyjiä, soitin tilauksessa olleeseen numeroon. Sieltä vastasi nuori mies, joka kertoi jo saaneensa kyydin - poliisilta.

Otin sitten kyytiin siitä ensimmäisen halukkaan, joka kertoi, että sen minua ennen tulleen taksin kanssa oli ollut sellainen hässäkkä, että joku nuori mies oli kovasti halunnut sen olevan hänen tilaamansa taksi, ja koska kuljettaja ei suostunut tätä uskomaan, oli tämä Uri Gellerin lehtolapsi päättänyt koetella metallintaivutustaitojaan taksin kattoon. Ja oli kuulemma ollut taidoissaan hyvinkin uskottava. Jopa siinä määrin, että vieressä seisoneet noin seitsemän poliisiakin olivat vakuuttuneet ja ihastellen vieneet pojan näyttämään taitojaan ehkäpä Malmin poliisitalolle.

En ollut kovinkaan pahoillani siitä, etten ollut saanut tuota alkuperäistä ryhmää kyytiini. Uuden asiakkaan kanssa kierrettiin Tapanilan kautta Suvilahden Flow-alueelle, josta sain kyydin Malmille, josta otin jälleen uhkarohkean tilauksen Airshow-alueelle. Tällä kertaa kuitenkin sain kyytini oikeat asiakkaat.

Mitä sekä perjantain, että lauantain aloituksiin tulee, niin niiden perusteella ei olisi odottanut kovin kummoisia. Perjantaina kökötin tolpalla 45 minuuttia, ennen kuin sain ensimmäisen tilauksen. Ehdin jo etukäteen ajatella, että "niin tässä kuitenkin käy", joten jälkikäteen hekumoitu "näin tässä aina käy" ei sitten loppujen lopuksi tuntunut enää ollenkaan niin kalsealta. No miten käy? No siten. Tottakai. Odotat 45 minuuttia tolppajonossa ja sitten se kyyti on 600 m paikallispubista kotiin. Kyytimaksua 2 € lähtömaksun päälle ja sen jälkeen takaisin jonon hännille kuudenneksi. Siitä sitä riittää tarinaa kerrottavaksi talvi-iltojen ratoksi.

No mitähän vielä? Ei pitäisi olla ihmeellistä, että kyyti Töölöstä Runeberginkadulta Kallioon Agricolankadulle maksaa sentilleen saman verran kuin kyyti Kalliosta (vai Hakaniemeäkö se on?) Säästöpankinrannasta Töölöön Vänrikki Stoolin kadulle. No ei se nyt niin ihmeellistä olekaan. Tämä kuitenkin aasinsiltana siihen, että mietin etukäteen, että tuleeko yhtään mokaa pitkän tauon jälkeen. No tuli. Asiakas sanoi, että "Agricolankadulle" ja minulle tuli täydellinen black-out, enkä osannut hahmottaa yhtään, että missä sellainen katu on. Asiakas puki ajatukseni sanoiksi, kun totesi, että Agricolankatu kuulostaa siltä, niin kuin sen kuuluisi olla Töölössä ja se on kyllä totta.