En ole ajanut taksia koko kesänä - mutta joku sentään on. Helsingissä kesä on hiljaisinta aikaa, mutta toisessa päässä Suomea tämä on suurinta sesonkia.

Kuten tuli joskus mainittua, isäni hankki taksiluvan Suomen pohjoisimpaan kuntaan, asemapaikkana Utsjoki. Ja jotta lukijan perspektiivi olisi oikein asetettu, kerron vähän detaljeja. Asukkaita siellä on jotakuinkin 1300 ja pinta-alaa lähes Uudenmaan maakunnan verran. Helsingin maapinta-ala on noin 4% Utsjoen maapinta-alasta. Ketään ei enää tämän jälkeen yllätä tieto, että kyseessä on myös Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta. Kunnan asutustaajamia ovat Karigasniemi lounaassa, Nuorgam koillisessa ja kuntakeskus Utsjoki siinä keskellä.

Kunnassa voidaan katsoa olevan kolme tietä: Yksi, joka kulkee Tenojoen vartta alhaalta Karigasniemestä koilliseen aina Norjan rajalle saakka, toinen Utsjoelta etelään Kaamaseen ja kolmas Karigasniemestä Kaamaseen. Utsjoelta on Karigasniemeen sata, Nuorgamiin viitisenkymmentä ja Kaamaseen sata. Mittakaavaa antanee myös se, että Utsjoen keskustaa lähimmät risteykset ovat Karigasniemessä ja Kaamasessa.

Voisin kuvitella, että Suomen ääripäissä myös taksinkuljettajan työ eroaa toisistaan ehkä eniten.

Otetaan nyt vaikka tämä taksin tilaaminen:

Helsingissä:

Asiakas soittaa taksikeskukseen:
- Taksikeskus.
- Täällä Juha Paasto, saisinko taksin osoitteeseen Vähäosastenkuja 6 F.
- Laitetaan taksi tulemaan.
- Kiitos moi!
Kuljettajan datalaitteen ruudulle tule tieto: Kyyti tarjolla Vähäosastenkuja 6 F. Kuljettaja ottaa tilauksen vastaan ja ajaa osoitteeseen, jossa asiakas jo odottaa.

Utsjoella:

Taksikuskin kännykkä soi:
- Aslak.
- Terve, tuukko hakemaan. klik

Kuljettajalla ei ole asiakkaan numeroa puhelimen muistissa, mutta hän sivelee partaansa ja yhdistää soittajan äänen Länsmannin Uulaan ja arvelee, että Uula on kaverinsa Nillan luona Kevolla ryyppäämässä ja ajaa sinne. Asiakas löytyy Nillan takapihalta.

Utsjoen kylällä on kolme autoilijaa, joista kahdella on yksi auto ja yhdellä kolme. Yksi autoilijoista ei vastaa kesäisin puhelimeen, koska hän on mieluummin kalalla. Kolmen auton autoilijalla on vaikeuksia saada kuskeja. Lisäksi Nuorgamissa on yksi taksi ja Karigasniemellä ehkä kaksi.

Tästä syystä yöllä Pubin sulkeuduttua alkaa sillä ainoalla liikkeellä olevalla kuskilla hurja rumba. Ensimmäinen asiakas viedään 70 km:n päähän etelään. Toinen Nuorgamiin. Kolmas kysyy, että kauanko kestää. Kuljettaja kertoo, että tunnin vielä. Asiakas vastaa, että no, hänpä tässä odottelee.

Kukaan ei huuda kuskille naama punaisena, että "P*****E TAKSILIIKENNE PITÄISI VAPAUTTAA JA TAKSEJA OLLA TÄÄLLÄ NIIN PALJON, ETTEI KENENKÄÄN TARVITSE ODOTTAA S*****A!!!!

Jos Helsingissä taksimatkat ovat keskimäärin ehkä kolmenkymmenen euron luokkaa ja taksivuoron kokonaiskilometrimäärä 300-500 km, viedään Utsjoella asiakkaista lähes päivittäin Ivaloon, Rovaniemelle tahi jopa Ouluun. Yleensä nämä kyydit suuntautuvat terveyskeskukseen, keskussairaalaan tai yliopistolliseen. Ei siis mikään ihme, että yhden kyydin pituus on 170 km, 450 km tai 670 km. Yleensä asiakas tuodaan vielä samana päivänä takaisinkin, joten mittariin kertyvä matka on kaksinkertainen. Kuski saattaa siis ajaa 1300 km:n kyydin neljän tunnin odotuksella. Ylipäätään kyydit ovat yleensä pitkiä, koska kaikki on kaukana.


Otetaanpa toinen vertailu:

Helsingissä:
Asiakas on tilannut taksin johonkin lähiöön. Lähin taksi on viiden kilometrin päässä, joten sillä kestää vajaat kymmenen minuuttia päästä osoitteeseen.
Asiakas: MIKÄ V***U SULLA KESTI?!? S*****A KUN TÄÄLLÄ P*******SSÄ TÄMÄ TAKSIN TULO KESTÄÄ AINA NIIN P*****EEN KAUAN!!! TAKSILIIKENNE PITÄISI VAPAUTTAA, NIIN TAKSEJA RIITTÄISI JA HINTA OLISI KOLMASOSA NYKYISESTÄ!!! V***U ETTÄ V*****AA S*****A!!!

Utsjoella:
Kuljettajan kännykkä soi paluumatkalla Ivalon lentokentältä.
- Aslak.
- Täällä Jouni terve. Pääsetkö hakemaan. Oon täällä Yläkönkäällä kalassa.
- Olen tulossa Inarin kohdalla, mulla kestää semmoiset pari tuntia.
- No hyvä, miepä oottelen.


Mummokyytejä ei hyljeksitä ja ylenkatsota niin kuin täällä Helsingissä. Mummokyyti kun saattaa olla sellainen, että mummo haetaan 50 km:n päästä kauppaan, jossa hänellä kuluu kolmisen tuntia, kun kaikki kuulumiset vaihdetaan samalla, ja sen jälkeen mummo ajetaan takaisin. Perillä mummo tarjoaa kuskille lohikeittoa.

Taksitolppaa tai taksiasemaa ei ole. Kuskilla on kännykkä, johon asiakas soittaa. Kyytien välit kuski voi olla vaikka kotona odottamassa soittoa.

Lähes poikkeuksetta takseissa on peräkoukut, koska asiakas saattaa tarvita itsensä lisäksi kyytiä vaikkapa moottorikelkalleen tai autolle. Ei ole harvinaista sekään, että railakkaasti kalansaalistaan juhlineesta etelän porhosta ei ole aamulla kuljettajaksi, joten auto lastataan traileriin, porho taksiin ja lasti kuskataan Etelä-Suomeen.

 

Että sellaista toisaalla.

 

EDIT 8.8.

PS: Kommentoin kommenttia ihan tähän varsinaiseen kirjoitukseen, koska asia on ihan hyvä tuoda esille muutenkin. Ei vaan tullut heti mieleen.

Niin, hukka-ajoista. Eli niistä, joissa tilauskohteessa sitä asiakasta ei koskaan löydy. Sanoisinko niin, että tuolla pohjoisessa hukka-ajot ovat hyvin harvinaisia. Tähän on kaksi syytä: Ainakin Helsingissä osa hukka-ajoista johtuu siitä, että taksin tilannut asiakas on ottanut lennosta itselleen taksin. Tätä pelkoa pohjoisessa ei ole. Taksikuski voi tuudittautua siihen turvallisuuden tunteeseen, että mihinkä se asiakas sieltä tilausosoitteesta pois pääsisi.

Toinen syy on sellainen, että pienillä paikkakunnilla kaikki tuntevat toisensa ja myös taksikuski tuntee asiakkaansa. Jos kerran teet oharit, et saa enää koskaan taksia (humalaisinkin paikkakuntalainen tajuaa sen) ja toisaalta tähän faktaan perustuen kuski saa helposti kiristettyä hukka-ajon kustannukset taksin tilanneelta kun seuraavan kerran näkee.

Turistien kanssa on tietysti vähän eri tilanne, mutta eipä hätää: ne, joilla on oma mökki, tunnetaan ja satunnaiset mökkikyläläiset on helppo löytää - johtuen siitä jo esille tulleesta yksityiskohdasta, että kaikki tuntevat toisensa.

Epäyhteisöllisessä suuressa ja kasvottomassa kaupungissa on helppo hölmöillä, kun kukaan ei tunne, etkä joudu vastuuseen tekemisistäsi, mutta pienellä paikkakunnalla löydät hölmöilyt edestäsi, maine menee ja joudut häpeämään tekosiasi. Tämä saa ihmiset kontrolloimaan omia tekemisiään niin hyvässä kuin pahassa. Myöskään taksissa ei käyttäydytä niin estottomasti kuin suuressa kaupungissa, jossa todennäköisyys kohdata sama kuski uudelleen on häviävän pieni.