Lauantai-aamuna viiden aikaan tein tavoistani poikkeuksen ja otin autoon viisi matkustajaa. Telakalla oli ollut jotkut isot bileet. Miehet smokeissa ja naiset iltapuvuissa. Pippalot loppuivat joskus 3-4 aikoihin, jolloin vapaita takseja löytyy helpommin kuusta kuin Etelä-Helsingistä. Vasta kun muut tolpat alkoivat olla tyhjiä, taksit pääsivät Telakalle asti. Data ilmoitteli, että Telakalla olisi vielä satakunta ihmistä. Ilman lämpötila oli + 1.5, satoi vettä ja tuuli oli myrskyisä. Ne, jotka olivat Telakan pihalla odottamassa taksia vielä viiden aikaan, olivat arvattavasti jossain määrin kylmissään. No, kyytiini tulee ensin kolme ja sitten vielä kaksi. Pahoittelen tilannetta ja kerron, että saan ottaa kyytiin vain neljä. Saan tuntea naisen raivon koko komeudessaan - myrsky on tuntien aikana imeytynyt naiseen ja se purkautuu takaisin ulos taksini interiöörissä. Kyse ei ole laista tai säännöistä, vaan inhimillisyydestä, ihmisyydestä, joustavuudesta ja halusta joustaa. Kyse on v****maisuudesta, junttiudesta, p****maisuudesta ja monista asioista ja sanoista, joita alitajuntani on työstänyt ja poistanut lähimuististani.

Näin ei kuitenkaan ole seurueen miesten kanssa. He pysyvät tilanteessa rauhallisina ja neuvottelukykyisinä ja yrittävät rauhoitella naista selittämällä, ettei vika ole kuljettajan. Sitä minäkin. En minä ole lakia laatinut - enkä olisi laatinut, kun tiedän, että tämän asian kanssa saa aina taistella. Mutta onneksi tämä karvaisempi ja rumempi sukupuoli tiesi mistä on kyse. Kyse on nimittäin rahasta. Sakoista. Miehet lupaavat hoitaa mahdolliset sakot, jos vain ottaisin heidät kyytiin. Mutta niinhän ne aina. Tilanne kuitenkin muuttui, kun sain kasan pankkikortteja pantiksi sille, että mahdolliset sakot maksetaan.

Naisen myrsky ei kuitenkaan laantunut, vaikka miehet yrittivät häntä hyssytelläkin. Ehkä kuitenkin juuri siksi sain maksun lisäksi erittäin hyvät tipit - eikä sakkoja.