Lauantaista oli tulla tosi hyvä sen sijaan että siitä tulikin vain pelkästään hyvä. Kassan puolesta ei kuitenkaan, vaan tuntiansion. Kassan kertymistä huippulukuihin rajoitti se, että vuoroni alkoi vasta kymmeneltä. En tosin olisi aikaisemmin jaksanut lähteäkään, sen verran pitkään edellisessä vuorossa oli mennyt. Olin nukkunut vain neljä ja puoli tuntia, joten univajetta piti paikkailla pitkin iltaa ennen ajoon lähtöä.

Aloitin vuoroni Hollolantien tolpalta, enkä ollut ehtinyt kuin kirjautua ruutuun, kun ensimmäinen tilaus tuli. Vääjäämätön särö putkeen tuli vasta kahden aikoihin, kun Vantaan Flamingon tolpalta sain kyydin Korsoon, josta jouduin palaamaan tyhjin käsin aina Tikkurilan sillalle saakka ilman tilausta. Olin melkeinpä ensimmäistä kertaa koko illan aikana tilanteessa, jossa minulla ei ollut poka kyydissä tai en ollut matkalla tilausosoitteeseen. Tätä tuskaa kesti kymmenen minuuttia.

Kolmeen asti tuntiansio oli yhdeksän euroa parempi kuin ennätykseni, mutta aamuyön keskustantyhjennysrumban alettua se laski seitsemään mennessä kaksi euroa tunnissa, joten tuntiansioennätys parani lopulta vain eurolla. Tuollaisen tuntiansion loppuun asti pitämisessä tarvitaan jo hyvää tuuria aamuyön kyytien suhteen. Vaikka kyytini eivät olleet mitenkään erityisen pitkiä, vaan olivat osastoa Kannelmäki, Viherlaakso, Pitäjänmäki, Lintuvaara, Martinlaakso... riitti se tiputtamaan tuntiansion. Tyhjänä ajo kesti silti liian kauan. Sekaan olisi tarvittu läjä lyhyempiä kyytejä Meikkuun, Pasilaan, Vallilaan, Hermanniin, Lauttasaareen tai vähän Kalliota ja Taka-Töölöä.

No, kassa oli silti ihan hyvä lyhyestä vuorosta huolimatta, yhdeksässä tunnissa lauantaiden keskiarvon kokoinen kassa ja jos vertaa vaikka perjantaiöiden kassoihin, niin vain kahdesti urani aikana olen onnistunut saamaan paremman.

Lauantaiyölle oman ominaislaatunsa teki pakkanen, jota kertyi paikoitellen jopa kolmisen astetta. Koska vettä oli satanut putkeen lähes toukokuusta saakka, meinasi aluksi vähän hirvittää moinen. Omaan autooni olin vaihtanut kaamoskumit jo pari viikkoa sitten - kävin syyslomalla kääntämässä sitä Nuorgamissa saakka, enkä sitten jaksanutkaan enää vaihtaa kesärenkaita takaisin - mutta taksissa oli kesärenkaat. Tiet olivat kuitenkin ehtineet kuivua lähes tulkoon kokonaan. Jäätä oli vain siellä sun täällä, lähinnä siltojen pinnat olivat liukkaat. Muutamista kolareista tuli yön aikana kuitenkin viestiä - että aina se talvi yllättää VR:n lisäksi jonkun satunnaisen autoilijankin.

Joskus kuuden aikoihin sain keskustasta kyytiini kolme miestä. Olivat matkalla Kauppaneuvos Paukun hotelliin. Ihmettelivät siinä Helsingin taksijonoja ja minä selitin syitä. Paras kommentti oli ehkä se, että "siinä taksijonossa oli ihmisiä enemmän kuin meidän kylällä asukkaita". Kuuntelin siinä heidän puhettaan ja sitten lopulta kysäisin miesten kotiseutua. Olivat kotoisin jokainen eri paikkakunnalta, mutta yhtä lukuun ottamatta kaikki oman kotipaikkani naapuripaikkakunnalta. Kolmas oli naapurin naapurista. Kun sitten paljastin oman taustani, niin kommenttina oli, että "tämä se tästä vielä puuttui!"