Tuli otettua myös sitten se uuden vuoden jälkeinen yö. Tiesin kyllä jo ennakkoon, että hiljaista tulee olemaan, mutta silti ennen kaikkea ihmetytti taksien valtava määrä tiistaiyönä. Jossain vaiheessa kun ajoin rautatieaseman ohi, oli tunkiolla kirjautuneena 25 taksia ja niitä oli aseman edessä neljässä rivissä! Hei haloo? Nyt joku, joka suunnittelee näitä taksivuoroja, voisi ottaa ja kytkeä aivosolut käyttöön: Edellinen yö on ollut uusivuosi ja seuraavana päivänä on arkipäivä. Jopa minunlaiseni viraapeli-taksikuski olisi osannut tämän ennustaa. Siellä sitä sitten nyhdettiin elantoa mistä kukakin parhaiten taisi. Joskus puolen yön aikoihin seisoin viiskulman tolpalla kakkosena puoli tuntia. Onneksi paikalle ilmaantui hyvin humalainen nainen, joka tunki itsensä siihen jonon ykköseen. Nainen oli niin humalassa, että kaatui rähmälleen jalkakäytävälle vaikka oli jo istunut taksiin sisälle. En tiedä miten, mutta yhtä-äkkiä nainen kierähti taksin sisältä takaisin jalkakäytävälle, ikään kuin taksissa olisi ollut joku asiakkaanpoistojousi.

No, minä pääsin ykköseksi ja sain saman tien tilauksen ja elämäni ensimmäisen kyydin Kätilöopiston sairaalaan.

Mutta nyt olisin ollut enemmän kuin iloinen niistä Espoonlahden ja Keravan kyydeistä. Suorastaan huusin niitä sisäisesti, mutta espoolaiset pysyivät Ymmerstoissaan ja Haukilahdissaan. Lopulta kuitenkin löysin oman pienen salaisen aarrearkkuni: Kalastajatorpalla oli jotkut uudenvuodenjuhlat. Sieltä kävin ajamassa neljä kyytiä: yhden Espooseen, yhden keskustaan, yhden Munkkiniemeen ja yhden Jollakseen. Ihmisiä valui torpalta ulos hissukseen, joten siellä ei ollut missään vaiheessa mitään ryysistä. Pari muutakin autoa kävi noukkimassa sieltä kyytejä useamman kierroksen, eikä kukaan meistä erehtynyt pistämään datalle viestiä, että "Kalastajatorpalla asiakkaita"… =b

Toisaalta on täysin oma vika, jos kuluttaa yötänsä kahdentenakymmenentenäviidentenä taksina vuoden hiljaisimpana yönä asema-aukiolla. Jo pelkästään Sokoksen kulman yötolpalla oli vain pari-kolme autoa ja jos ajoi yhtään laidemmalle, oli tolpat lähes tyhjänä. Heti kun pyörähdin vähän keskustan ulkopuolella – edes vain Vallilassa – niin pääsi tolpalle ykköseksi ja kyydinkin sai kymmenen minuutin odottelun jälkeen. Toisella kerralla tilaus tuli suoraan autoon.

Myös alun alkaen löysin tieni sinne Kalastajatorpalle niin, että lähtiessäni Töölöntullin Shelliltä minulle tuli tilaus Torpalta. Se vähän hämmästytti, että eikö täällä keskustan reunalla ole todellakaan ketään lähempänä Torppaa? No, ilohan oli kokonaan minun puolellani.

Kuten arvata saattaa, ilta ei ollut mitenkään erityisen tuloksellinen. Sain suurin piirtein kasaan puolet loka-marraskuun öiden keskiarvosta, kun taas uusivuosi oli taas puolitoistakertainen, joten yhteensä näistä kahdesta yöstä sain sen verran mitä kahdesta loka-marraskuun normiviikonloppuyöstä.


Mersu oli palannut taas kehiin. Siitä oli vaihdettu tuurihommalla kasapäin osaa, muttei oltu osuttu siihen vikaa aiheuttavaan, koska vikavalo syttyi noin kolmen tunnin ajon jälkeen. Kävin taas päivystyksessä tyhjennyttämässä vikamuistin, mutta se ilmaantui myöhemmin yöllä uudestaan.

Ajettuani Volvolla siis pari edellistä vuoroa, saatoin todeta Mersun olevan taksikäyttöön sopivampi. On Volvollakin mukava ajaa, mutta Mersussa on kolme taksikäyttöä puoltavaa ominaisuutta:

1. Kuten aikaisemmin totesin, Mersu kääntyy puolet pienemmässä tilassa. Tästä on kaupungissa hurjasti hyötyä.
2. Mersussa on huomattavasti enemmän ja parempia lokeroita ja säilytystiloja taksiroinille: korttikuiteille, allekirjoitusalustalle, raharengille, lompakolle ja juomapullolle.
3. Kapeille kaduille pysäköityjen autojen välissä ajellessa Mersun "johtotähti/tähtäysristikko" on hyvä apu arvioitaessa auton oikean reunan sijaintia.

Tosin kyseisen Volvo-yksilön penkit ovat hurjasti mukavammat kuin Mersun jakkarat.