- Tervetuloa arvoisat katselijat taas jälleen kerran tänne Helsingin taksiautoilijoiden urheilupyhättöön! Maailman nuoriso on taas kokoontunut yhteen juhlistaakseen materian voittoa hengestä ja mittelöä kapitalismin kurimuksessa. Ennätyksiä on tehtailtu oikein urakalla ja haastattelupisteellä on eräs näistä nykyajan gladiaattoreista, näistä modernin Circus Maximuksen kilpa-ajajista.
- Terve vaan, saanko yrittää vastailla Oulun murteella?
- Saat, jos minä vastavuoroisesti saan kutsua sinua Zei Zeiksi?
- Zei Zeiksihän sinä kutsuit viimeksikin.
- No jos minä tälläkertaa kutsun sinua vaikka Leo Kinnuseksi?
- Zei Zei on kyllä ytimekkäämpi.
- Siinä olet kyllä oikeassa, olkoon siis Zei Zei.
- Kiitos siitä.
- No Zei Zei: Oliko näin, että omaa suoritusta lähdit tekemään ja katsomaan, että mihin se riittää?
- Kyllä, näin oli.
- Oliko ennätys mielessä?
- Ainahan se ennätys on mielessä, mutta ajetaan nyt ensin.
- Homma alkoi sujua jo taas rutiinilla?
- Joo, mulla oli siinä illan mittaan sellainen bon voyage -tunne, että tätä on tehty ennenkin.
- Sinä rikoit siinä sitten useampiakin ennätyksiä. Mitkäs kaikki siinä meni uusiksi?
- No vuoroenkka parani kolme eurua, se on tietysti se merkittävin. Erityisesti arvostan tätä siksi, että edellinen ennätys oli tehty uutena vuotena. Vähän tässä harmittaa se, että yksikin kyyti enemmän, niin oltaisiin saatu sitä ennätystä työnnettyä ihan kunnolla ylöspäin. Myös tuntiansiossa syntyi uusi ennätys, tosin sekin vain yhden euron marginaalilla. Juoksussa ei syntynyt uutta ennätystä, mutta vanhaa ennätystä 1,55 €/km kyllä sivuttiin.
- No onhan sitä saavutusta jo siinäkin. Joko kotipaikkakuntasi on puuhaamassa sinulle kesämökkitonttia?
- Eipä taida vielä olla. Pikkuisen on toiveissa joku pullapitko.
- Ihan lahjaksi?
- No ei, jos nyt vaikka alennuksella saisi.
- Mikä tästä illasta teki sitten niin alttiin ennätysten syntymiselle?
- Alkuilta oli tosi hyvä - ja siinä mielessä erikoinen, että kun viideltä aloitin, niin vasta kymmenen aikoihin ajauduin keskustan ulkopuolelle. Sitä ennen en ollut käynyt Pasilaa pohjoisempana. Kymmenen aikoihin kävin viemässä Laajasaloon pariskunnan, mutta sain sieltä sitten saman tien paluukyydin keskustaan.
- Ja homma jatkui samaa rataa?
- No ei ihan. Jossain vaiheessa siinä sitten maisema muuttui totaalisesti ja jouduin parin tunnin maaseutukierrokselle.
- Kerrotko siitä?
- No ok. Kävi niin, että tuli keikka keskustasta Rajatorppaan. Sieltä kun olin hilautunut takaisin Vihdintielle, niin tuli tekstiviestitilaus Hämeenkylän pohjoisosaan. Ajoin pokan Karakallioon, jossa yllättäen sain tekstiviestitilauksen Laaksolahdesta. Tämä kyyti meni Juvanmalmille. Sieltä kun palailin taas Vihdintietä etelään, niin sain yllätys yllätys... tekstiviestitilauksen Pitäjänmäestä. Kävin hakemassa kyytiin pariskunnan joka piti viedä Soukkaan. Sieltä taisin palata jo sitten keskustaan.
- Että sivukyliä tuli kierrettyä.
- Kyllä. Espoo on paska maa!
- Mitenkäs loppuyö?
- No siinäpä se. Loppuyön rundilla tuli turhan monta pitkää kyytiä, ne vähän syö kassaa, kun pitää jostain Simonkylästä urvottaa parikymmentä minuuttia takaisin keskustaan, kun ei Tikkurilassakaan enää viiden aikaan ole porukkaa. Se Tikkurila on muutenkin vähän mesta paikka - kyydit sieltä Vantaan Silja Line -simulaattorilta on aina vähän hasardeja. Helposti joutuu kyydille johonkin Jokiniemeen tai Koivukylään. Pääsin minä sieltä eilen joskus ennen neljää sentään Kurkimäkeen. Siinä on lähellä sitten Itäkeskuksen Bohemia, josta saa aina jonkun Vuosaaren keikan.
- Viimeinen kyyti oli kuitenkin ratkaiseva - ja vähän juhlallinenkin?
- Kyllä joo. Olin jo melkein menossa tallille, kun tuli ilmoitus, että läheisellä hotellilla olisi asiakkaita - kuten olikin.
- Ja kukas sieltä tulikaan kyytiin?
- En mä sitä voi tässä kertoa.
- Kyllä sä voit. Mä olen osa-aikaisesti myös Seiskan toimittaja.
- No silti en kerro. Voin kertoa sen jälkeen kun laitat näppäimistön kiinni, mutta sen verran voin nyt kuitenkin paljastaa, että kyytiin tuli seurue, johon kuului yksi näistä Suomen isoista yleisurheilunimistä.
- Vaihtoehtoja ei siis ole montaa?
- No kärki on aika kapea.
- Sait kuitenkin julkkislistalle uuden nimen?
- Toden totta.
- Olivat olleet maaottelua juhlimassa?
- Juuri sitä.
- Tuliko vaihdettua kuulumisia?
- No sen verran siinä, että kun se porukka ehdotti sille urheilijalle, että josko tämä joskus kokeilisi miten se kisaaminen onnistuu parin kaljan jälkeen, että eikös se niin kuin rentouttaisi. No ei se siitä innostunut, mutta minä tiesin kertoa, ettei alkoholi ole yleisurheilussa kiellettyjen aineiden listalla. Alkoholi on kielletty moottoriurheilussa, jousiammunnassa, karatessa ja petankissa.
- Petankissa? Voi helevettiläinen.
- Sanopa muuta.
- All right, tämä on nyt syytä lopettaa tämä haastattelu ja käydä rauhassa valmistautumaan seuraavaan koitokseen, joka on...?
- Kahden viikon päästä.
- Selvä. Onnea ja menestystä.
- Kiitos. Saako lähettää terveisiä?
- No nopeasti, korkeintaan yhdellätoista sanalla ja yhdeksän ä-kirjainta käyttäen.
- Älä sinä sen pyykin kanssa hättäile, pianhan minä täältä kottiin pallaan!
- Kiitos haastattelusta.
- Ei mittään, kiitos itsellesi. Nähhään - jos ei tulla sokkeiksi, mutta jos tullaan, niin törmäillään!
- Ja täältä leikinlaskun melskeestä takaisin sinne studioon.