Lauantaiyönä mies ja nainen halusivat Kirkkonummelle. Sitä ennen olin onnistunut saamaan Espoosta onnekkaasti paluukyydin keskustaan. Ajattelin, ettei Kirkkonummelta koskaan. Niin hyvää tuuria ei ole. Ehkä once in the lifetime.
Tapiolan kohdalla ruutuun lävähti ilmoitus: "Kirkkonummella ennakko 00:45. Meno Pasilaan. Ota yhteys Lähitaksiin".
Rähmän rähmä! Kello oli siinä vaiheessa ehkä 00:37. Kun lopulta olimme perillä Kirkkonummella, kello oli jo yksi. Voitto ja täydellinen ajoitus oli niin lähellä ja melkein sormien ulottuvilla, muttei kuitenkaan!
En antanut tuon kuitenkaan lannistaa, päinvastoin, ja soitin Lähitaksiin kokeillakseni kepillä jäätä. Ja kuinka ollakaan, alueella oli avoin tilaus. Kävin noutamassa kyytiini miehen, joka oli matkalla Soukkaan. Paluukyytiä Helsinkiin en saanut, mutta pääsinpä lähemmäksi kuitenkin. Menestyksestä huumaantuneena otin uudestaan yhteyttä Lähitaksiin. Eestinlaaksossa olisi kyytiä tarvitseva asiakas. Ei kun sinne. Hän halusi Espoonlahteen, josta sain käsipystyn ja kymmenen euron kyydin. Eniten kuitenkin yllätti seuraavan kyydin saaminen. Olin jättänyt asiakkaan Espoonlahden asuma-alueelle, keskelle lähiöiden lähiötä. Seisoin auton kanssa parkkipaikan risteyksessä miettien seuraavaa siirtoa. Olin jo soittamassa taas Lähitaksiin, kun kevyenliikenteen väylää kävellyt nainen koputti ikkunaan ja kysyi, olenko vapaa? Tämä on taksihomman ihanuus: samat jutut - uusi yleisö! Minä tietysti kysymään, että meinaako hän sitä, että olenko sinkku vai voinko ottaa kyyditettäväksi. Jälkimmäistä nainen tarkoitti, mutta häntä tuo kysymys nauratti ehkä eniten kaikista, joille olen sen lykännyt. Että kannatti taas! =)
Paluukyytiä Helsinkiin en kuitenkaan saanut. Nainen meni Soukkaan, eikä siellä enää ollut autojen tarvetta, joten jouduin huristelemaan tyhjänä takaisin Stadiin.
Illan teema oli kyllä selvästikin "otatko kyytiin yhden ylimääräisen". Olisin ollut periaatteessa valmis ajokortti-pantiksi-sakkoja-vastaan -politiikkaan, mutta kun tuli ilmi, että kyseessä onkin liikennerikkomus, joka ylinopeussakkojen lailla jää minun rekisteriini, olen pysynyt tiukassa linjassani. Asiakkaille vaan tämä kieltolinja tuntuu olevan yleensä henkilökohtainen loukkaus.
Ensimmäinen tällainen tuli vietyäni asiakkaat ravintolalaiva Väiskille. Pihalla lauma nuoria miehiä kysyi, että otanko kyytiin ja kun ilmoitin ottavani, he ilmoittivat, että ei liene ongelma ottaa kyytiin yksi ylimääräinen. Sanoi, että valitettavasti on ja selvitin myös miksi näin. Kyyti ei sitten enää kelvannutkaan.
Pari kyytiä tämän jälkeen sain tilauksen, jossa sama juttu. Asiakkaat päätyivät tilaamaan tilataksin. Kehotin seuraavalla kerralla mainitsemaan ylimääräisestä henkilöstä jo ensimmäisellä kerralla autoa tilatessa. Paikalta poistuttuani tuli saman tien uusi tilaus. Ja jälleen sama juttu. Yksi ylimääräinen olisi pitänyt ottaa kyytiin. Selitin taas tilanteen ja tällä kertaa asiakkaat päätyivät siihen, että kyytiini tulee kaksi ja loput yrittävät tilata itselleen uuden auton. Ajoimme Matinkylään josta sain yllättäen tilauksen. Ja bingo - "otatko kyytiin yhden ylimääräisen". Pitkällisen "mutta kun vain yksi ylimääräinen" - "lyhyt matka" - "se voi mennä jalkatilaan" - "peräkonttiin" - "maksetaan sakot" - "on kurja ilmakin" - keskustelun jälkeen hekin päätyivät jakautumaan kahteen ryhmään ja tilaamaan yhden taksin lisää. Ajoimme Matinkylästä Tapiolaan josta hämmästyksekseni sain tilauksen. Hakuosoitteessa oli loppunut joku tilaisuus ja pihalla oli seisoskelemassa sateenvarjojen kanssa ainakin parikymmentä ihmistä. Kurvattuani lauman eteen avasin ikkunan ja huusin: "kaikki eivät mahdu!" Onneksi eivät yrittäneetkään. Sain lopulta kyydin keskustaan, josta lähdimmekin Kirkkonummelle.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.