Kaikkea se kevät teettää! Kun kävin eilen Espoossa, siellä oli valoisaa. Olin aina luullut Espoon olevan pimeä vyöhyke - musta aukko - jossa pimeys ja usva verhoavat kaiken aina ja iankaikkisesti. Mutta kävin eilen Espoossa jopa kolmesti niin, että siellä oli valoisaa ja kaikki näytti totaalisen erilaiselta. Ajoin samoja teitä kuin aina ennenkin, mutta en ollut tunnistaa niitä ja paikkoja tien varsilla, kun siellä näytti niin erilaiselta. Sen lisäksi Espoosta löytyi alue, jossa ennen tätä en vielä kertaakaan ole onnistunut käymään: Nöykkiö. Luulisi, että se Länsiväylän varsi on tullut koluttua - on tullut käytyä aina ne iänikuiset Espoonlahdet, Soukat, Friisilät ja Matinkylät; olen käynyt jopa Kauklahdessa asuntomessualueella. Tosin sitä en kyllä heti tajunnut, kun sieltä oli viety pois kaikki ne kojut ja muu messurekvisiitta. Hassua. Olisihan nyt luullut, että alueen asukkaista olisi kivaa, kun siellä joku aina tarjoaisi pressukojuista rakennus- ja sisustuslehtiä messuhintaan ja kauppaisi pellettilämmitystä jonkun autotallista. Olin jättänyt asiakkaat jo autosta pois, kun Mersua kääntäessäni huomasin olevani keskellä messualuetta. Kiintoisa kokemus, joka antoi hetkeksi hassun fiiliksen. Huomattavasti turvallisempaa kuin huumeiden käyttö tai lennokkiliimaputkiloiden haistelu.

Mutta että Nöykkiöön. Olin kyllä kääntynyt sen sata kertaa siitä risteyksestä oikealle sinne Espoonlahden suuntaan ja olin luullut, ettei siellä vasemmalla ole oikeasti mitään ja kaikki on rakennettu vain silmänlumeeksi jotta näyttäisi siltä, että kaupunki jatkuu myös sinne. Tai sitten kaikki on saatu valmiiksi vasta äskettäin, eikä minua ole voitu johdattaa sinne.

Ylipäätään perjantai ja lauantai olivat mukavia päiviä. Etenkin lauantai, koska perjantai oli pitkästyttävän hiljainen. Lauantaina en muuten ollut liikkeellä oman tallin autoilla, vaan otin ajovuoron Kuskimyllyn kautta. Talli oli Tapiolassa ja autona C-Mersu. Olisin toivonut hyvää tuuria ja että olisin päässyt ajelemaan C300 Chrysleriä, mutta tuuria ei ollut. Lauantain kassa oli varsin hyvä - perjantain ei.

Ainoa miinus oli se, että taas oli niitä viisikymppisellä maksavia asiakkaita. Yhtä-äkkiä minulla oli sellainen tilanne, että ainoat setelini olivat kolme viisikymppistä. Jäin kassatavoitteestani viisi euroa ehkä juuri sen takia, että vilkkaimpaan aikaan illasta asiakkaiden ajeluttamisen sijaan jouduin ravaamaan ympäri keskustan huoltoasemia. Kävin ensin ostamassa viisikymppisellä karkkilaatikon, sitten toiselta huoltamolta kaksikymppisellä purkkapötkön ja vielä kolmannelta kaksikymppisellä lihapasteijan. Pikkuhiljaa alkaa olla nurkat täynnä puoliksi syötyjä karkkilaatikoita, purkkapötköjä ja lihapasteijoita.

Mutta siitä huolimatta molemmat vuorot olivat sellaisia, että tuli ihan pään sisällä ääneen lausuttua, että on tämä taksin ajaminen välillä varsin mukavaa. Asiakkaat olivat hyväntuulisia ja mukavia, oli paljon sellaisia, joiden kanssa tuli juteltua muutenkin kuin väkisin säästä. Kaikista kivoimpia asiakkaita ovat yleensä sellaiset porukat, jotka ottavat heti kuskin mukaan siihen juttelurinkiin ikään kuin kuljettaja olisi osa ryhmää, eikä vain "kuljettaja" ja se jutustelu ja läpänheitto on sellaista niin kuin olisi kaveriporukassa. Sellaisia oli viikonloppuna useita. Ehkä parhaiten jäi mieleen neljän hengen ryhmä (kolme miestä ja yksi nainen) joka menivät juuri sinne Nöykkiöön. Porukan ikää voisi määritellä ehkä parhaiten niin, etteivät he olleet enää opiskelijoita, mutta alle kolmekymppisiä kuitenkin. Juttelimme ensin niitä näitä Bluesista ja Kärpistä - tässä vaiheessa ottelu ei ollut vielä loppunut, eikä Kärpät ollut varmistanut mestaruuttaan. Vaikka olenkin julkisesti tunnustautunut Kärppien osapäiväkannattajaksi jopa itsensä Hjallis Harkimon edessä, olisin suonut mestaruuden Bluesille. Se olisi tehnyt hyvää lajille ja tietysti Bluesille ja sen kotikaupungille - niin, kas ihmettä! Sehän on se Espoo!

Jossain vaiheessa ajelua datalle tuli ilmoitus, että Ullanlinnassa oli liikeryöstö. Eräs takapenkkiläisistä kysyi, että mitä tarkoittaa liikeryöstö. Kerroin ystävällisesti, että liikeryöstö tarkoittaa sitä, että liike on ryöstetty. Toiset nauroivat kaverinsa viisaudelle. Tästä sitten syntyi keskustelu, jossa pohdimme, josko tuo tarkoittaisikin sitä, että joltain taitoluistelijalta oli varastettu liike. Tai vielä pahempaa: joltain Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kilpailijoilta on varastettu liike! "Kanki-Kaikkosen lantioliike ryöstetty!"

Liikeryöstöä ihmetellyt mies kehtasi epäillä, että hänelle ehkä "v****illaan". Vakuutimme, ettei missään nimessä!

Ajelun aikana he tarjosivat minulle pussipätkiksiä, joita söin hyvällä ruokahalulla, sekä lauloivat Friisilä-laulun. En tiennyt, että sellainenkin on. Mutta mitäpä niillä espoolaisilla ei olisi.

(Paitsi sitä jääkiekon Suomen-mestaruutta.)