Ne on sitten ajot tältä vuodelta ajettu. Seuraavan kerran olen ratissa uudenvuodenyönä, jonka katson moraalisesti kuuluvan jo seuraavaan kaksoiskvartaaliin.

Keskiviikon ja lauantain ajot olivat kuin toistensa kopiot – tosin sillä erotuksella, että lauantai oli ikään kuin directors cut: pidempi ja toistoa enemmän. Molemmat olivat pitkien ajojen öitä ja näin ollen huonon juoksun töitä. Kumpanakin päivänä kävin ensin Jokelassa ja sitten Kirkkonummella (ja vielä samalla suunnalla K-nummea). Lauantain ohjelmaan kuului lisäksi Sipoo ja pitkiä ajoja Espooseen, mm. Nöykkiötä ja Kivenlahtea. Lauantaina minulla oli yhteensä vain 17 kyytiä joista ainoastaan kolme keskustasta: Rautatientorilta, Asema-aukiolta ja Rautatienkadulta. En käynyt kertaakaan normaaleilla keskustatolpillani, eli Manalassa, Viiskulmassa ja Karhupuistossa. Ajelin ympäri Vantaata ja pimeää Espoota. Erehdyin ottamaan kyytiin Piispansillasta kaksi asiakasta toiveena päästä asiakkaan maksamana lähemmäksi kotikaupunkiani, mutta jouduinkin sinne Kirkkonummelle.

Oli myös lähellä, että olisin tapojeni vastaisesti hakenut kyydin lentokentältä. Joskus viiden aikaan oli datalla kovasti ilmoituksia siitä, että lentokentällä on hurjasti asiakkaita. Joku lento oli jouduttu perumaan, joten lentohaluiset matkustajat joutuivat palaamaan takseilla koteihinsa. Ihmettelin vain, että missä kaikki lähes yksinoikeudella kenttää hallinnoivat vantaalaiset ovat, kun meitä helsinkiläisiäkin yritetään kentälle ruinata? No, Vandaalit olivat varmaankin meidän ruokakupillamme Stadin keskustassa eivätkä hoitamassa omaa leiviskäänsä. Vantaan taksit pitävät kiinni tiukasti omasta reviiristään, eikä muilla ole asiaa hakemaan asiakkaita lentoaseman terminaaleista kuin ainoastaan silloin, jos Vandaali-taksien määrä tippuu alle tietyn määrän. Mutta annas olla kun pääkaupunkiseutu julistetaan yhteisliikennealueeksi, niin nämä hylkäävät lentokentän ja syöksyvät Stadin keskustan tolpille kuin hyeenat. Sitten Vantaan tarkastaja ruikuttaa datalla, että jos joku Helsingin tai Espoon takseista voisi tulla pelastamaan lentokentälle hyljättyjä lentomatkustajia, kun Vandaalit riekkuvat muualla. Tilanne on vähän sama kuin "voisiksä lähtee mun kans leffaan? Mä olen kysynyt jo kaikilta muilta mun kavereilta, eikä kukaan muu pääse."

Mersu oli ollut kolme päivää Veholla korjattavana, eivätkä ne olleet löytäneet vikaa, saati sitten korjanneet sitä, joten nyt oli sitten vara-auto käytössä. Vara-autona oli Volvo V70. Volvo oli muuten mukava, tykkäsin siitä ehkä enemmän kuin Mersuista, mutta taksiksi siinä on yksi huono puoli: etuvetoisena se tarvitsee kääntyäkseen lentokentän kokoisen alueen, eikä sellaisia ole kuin Seutulassa ja Malmilla. Kun tässä on tottunut kääntyilemään takavetoisilla autoilla, niin samoissa paikoissa Volvo kääntyi vain puoliksi ja sitten sitä joutui vekslaamaan. Huomasin tämän karvaan koettelemuksen kautta; päätin tehdä U-käännöksen Postikadulla siinä Hotelli Vaakunan edessä. Yhtä-äkkiä huomasin olevani poikittain keskellä katua, enkä suinkaan sujuvan U-käännöksen tehneenä nokka kohti tulosuuntaa. Siinä sitten veivasin. Häpeällistä ja ennen kaikkea noloa!